Uskonnollinen kulttuuri

Italian suurin uskontokunta on katoliset, johon vuonna 2006 kuului väestöstä 87,8 prosenttia (joista kuitenkin vain 36,8 % ilmoitti harjoittavansa uskontoa). Uskontokuntiin kuulumattomia oli 7,0 prosenttia, muita kristittyjä 3,2 ja muslimeja 1,4 prosenttia.

Kirkkoja löytyy jokaisen kulman takaa ja monet niistä ilahduttavatkin myös katolilaiseen kirkkoon kuulumatonta turistia rakennustaiteellaan. Monista kirkoista löytyy korvaamattomia taidehistorian helmiä kuten Caravaggion tauluja ja Berninin veistoksia.

Kirkkoja on siis satoja, ellei jopa tuhansia eikä Italian valtiokaan taida olla perillä täsmällisestä määrästä. Osa kirkoista on avoinna aamusta iltaan, mutta osa vain oman pyhimyksen päivänä tai messuaikoihin. Taloudelliset vaikeudet tekevät monien kirkkojen lämmitys- sekä restaurointikulut ylitsepääsemättömän korkeiksi, varsinkin kun nuori polvi ei suhtaudu enää niin lempeästi rahan lahjoittamiseen vaikkakin katolilaiset tavat vielä juurtuneita arkeen ovatkin. Kirkossa saatetaan käydä vaikka sen kanssa oltaisiinkin eri mieltä vakaumuksellisista asioista.

Pukeutumisohjeet ovat selkeät, polvet ja olkapäät on oltava peitettynä kummallakin sukupuolella. Pietarinkirkkoon ei ole asiaa ollenkaan ilman asianmukaista vaatetusta, mutta pienemmissä kirkoissa saatetaan olla höllempiä säännön kanssa. Monen kirkon ovelta saa myös lainaan huiveja itsensä peittämiseksi.

Kirkkojen ovilla on kuvaamisesta kieltokyltit, mikäli näin on kyseisessä paikassa päätetty. Hiljaisuutta on hyvä harjoittaa kirkoissa ja mikäli messu on käynnissä, toivotaan turistien saapuvan toisella kertaa uudestaan.

Basilika on suorakulmion muotoinen, kolmi- tai useampilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista. Nykykielenkäytössä basilika viittaa tämänmalliseen kirkkoon. Se eroaa siis hallikirkosta, jossa kaikki laivat ovat samankorkuiset. Basilikatyyppi on peräisin antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuurista. Antiikin aikaiset basilikat eivät kuitenkaan olleet uskonnollisia rakennuksia, vaan niitä käytettiin muun muassa kauppaan ja oikeudenkäynteihin.

Kolmannelta vuosisadalta alkaen kristityt rakensivat basilikatyyppisiä rakennuksia kulttipaikoikseen, sillä he tarvitsivat isoja tiloja, joihin seurakunta saattoi kokoontua. Pakanatemppeleitä ei voitu käyttää mallina, koska niissä rituaalit suoritettiin usein ulkona. Kristityissä kirkoissa on basilikan päässä puolipyöreä alttarikomero, apsis, jossa pappi seisoo korokkeella. Kirkot saivat vaikutteita etenkin keisaribasilikoista, joissa ei harjoitettu kaupankäyntiä.

Italiassa sanalla basilica tarkoitetaan myös erityisen arvoaseman omaavaa kirkkorakennusta sen muodosta riippumatta, esimerkiksi Basilica di San Marco Venetsiassa.

Pyhä istuin (lat. Sancta Sedes) tarkoittaa paavin virkaa ja myös katolisen kirkon ylintä hallintoa. Vastaavasti kuninkaiden virkoja nimitetäänvaltaistuimiksi. Yleensä paavi on pyhällä istuimella eli virassaan valinnastaan kuolemaansa asti. Sitten pyhälle istuimelle nousee uusi valittu paavi. On myös olemassa erityinen fyysinen paavin istuin joka sijaitsee Lateraanikirkossa Roomassa.

Basilica di San Giovanni in Laterano (suom. Lateraanin Pyhän Johanneksen kirkko), lyhyemmin Lateraanikirkko, on Roomassa Pyhän istuimen eksterritoriaalisella alueella sijaitseva katolinen kirkko. Lateraanikirkko on Rooman piispan eli paavi istuin ja Roomantuomiokirkko. Se on omistettu Jeesus Vapahtajalle, Johannes Kastajalle ja evankelista Johannekselle. Se on yksi Rooman neljästä suuresta patriarkallisesta eli varhaiskristillisestä basilikasta. Muut ovat San Paolo fuori le mura, Santa Maria Maggiore ja Pietarinkirkon edeltäjäKonstantinuksen basilika. Lateraanikirkko on niistä vanhin ja korkea-arvoisin. Vuoteen 1870 asti kaikki paavit kruunattiin Lateraanikirkossa.

DSC_1039

Il Duomo eli katedraali on usein kaupungin pääkirkko ja suurin nähtävyys. Näistä erinomaisina esimerkkeinä Firenzen sekä Milanon duomot. Sana katedraali on tullut piispanistuimesta (cathedra), joka sijaitsi hiippakunnan pääkirkon kuorissa. Tuomiokirkko-sanan alkuosa ei viittaa oikeudelliseen tai uskonnolliseen tuomitsemiseen, vaan on eräänlainen vanha käännösvirhe: ruotsin, saksan ynnä muiden kielien dom-tyyppiset alut tulevat latinan sanasta domus ’talo, koti’, ja tuomiokirkko tarkoittaa siis piispan ”kotikirkkoa”. atedraaliksi voidaan joskus kutsua olemukseltaan vaikuttavia kirkkoja, vaikkeivät ne olisikaan hiippakunnan pääkirkkoja.

Vatikaani, virallisesti Vatikaanin kaupunkivaltio (lat. Status Civitatis Vaticanae, ital. Stato della Città del Vaticano) on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimä, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio. Pinta-alaltaan se on vain 44 hehtaaria.

rooma kirkot pietarinkirkko vatikaani (24)

Vatikaanin suvereeni valtionpäämies on paavi. Valtiomuodoltaan Vatikaani on teokratia; kaikki poliittinen valta on papistolla. Käytännössä ylintä valtaa käyttävät paavin lisäksi tämän nimittämät kardinaalit, joiden tehtäviin kuuluu muun muassa paavin valitseminen. Puhekielessä Vatikaanilla voidaankin tarkoittaa paitsi valtiota itseään, myös katolisen kirkon ylintä johtoa.

Vatikaanilla itsellään ei ole poliittista tai sotilaallista vaikutusvaltaa. Infrastruktuuriltaan ja taloudeltaan se on täysin sidoksissa naapuriinsa Italiaan. Valtio ei kuulu Yhdistyneisiin kansakuntiin muuten kuin tarkkailijajäsenenä Pyhän istuimen kautta. Tästä huolimatta Vatikaanilla on paljon kansainvälistä painoarvoa, koska Vatikaanista käsin johdetaan katolista kirkkoa.