Santa Cecilia

Piazza di Santa Cecilia 22

Rooman nähtävyyksiin, näihin kirkkoihin liittyy aina elämää suurempia tarinoita pyhimyksistä. Uskokoon ken tahtoo, mutta tarinoinahan nämä ovat aina viihdyttäviä. Täällä, Chiesa di Santa Cecilia in Trasteveressa pyhimys makaa kirkossa veistoksena pääalttarin alla. Yleensä pyhimykset alttareilla makaavat levollisesti selällään, kädet rinnalle ristittynä. Cecilia-parka taas on ikuistettu kaula puoliksi poikki hakattuna, kyljellään. Veistos on tehty kuolleesta mallista. Kerrotaan että Cecilian ruumis löytyi sarkofagista hyvin säilyneenä ja veistoksenmukaisessa asennossa. Tarinan mukaan jumalalle uskollista neitoa oli sangen vaikea saada päiviltään. Ensin yritettiin tukehduttaa neito kylpyhuoneen kuumaan höyryyn ja työtä koetettiin viimeistellä mestausyrityksellä. Neiti sinnitteli kuitenkin senkin jälkeen vielä kolme päivää elossa. Talon päälle kirkkoa rakennettaessa löydettiin kylpyhuonetarinan vahvistukseksi höyryputkien kappaleita. Näiden muistutettua urkujen putkia, syntyi Ceciliasta musiikin suojelypyhimys.

Kirkon alttarimosaiikki muistuttaa Santa Maria in Trasteveren mosaiikkeja lampaineen päivineen. En tiedä näiden yhtäläisyyksistä, mutta alttarimosaiikit ja -taulut noudattavat mielestäni uskollisesti samaa tarinankerronnan kaavaa. Rivissä on pyhimyksiä, taiteen tai kirkonlahjoittaja myös mukaan ikuistettuna sekä näitä kristillisyyteen liittyviä tuttuja symboleja ja kuvia.

Kirkon alkuperäisen pylväät on peitetty tylsillä verhoiluilla aikojen saatossa. Kirkkoa on sitten 400-luvun valmistumisen jälkeen muuteltu ja korjailtu useaan otteeseen. Sen puutarha on rauhallinen ja kaunis. Kirkkoa vartioi pieni, ikivanha viiksekäs nunna.

Cecilian asuttaman talon jäännökset ovat kirkon alapuolella lisämaksua vastaan nähtävissä. Rooman kaupunkikerros on noussut antiikin ajoista useita metrejä, mutta palaan tähän toisessa kirjoituksessani tuolla turistiartikkelien puolella myöhemmin.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan: Kirkot, Trastevere