Mitä syödä Roomassa?

Hotellien tarjoama ”mannermainen” aamiainen tarkoittaa yleensä maitokahvia, sämpylöitä, cornettoja, muoviin pakattuja paahtoleipiä ja marmeladia. Aamupala hotellissa harvoin on samanlainen kuin mihin olemme kotona tottuneet, saati pohjoismaisissa hotelleissa. Kahvi saattaa olla hotellissa todella pahaa. Itse varaudun kipaisemaan aamupalalle kahviloihin, tramezzinon (kolmioleivän) saa kahdella eurolla ja kahvikin on parempaa. Roomalaisen oma aamupala on yleensä naapurikahvilasta napattu cornetto ja kahvi.

Lounasaikakin on suhteellisen myöhään, joskin turistikeskittymissä ruokaa on aina tarjolla, Roomassa et tule näkemään nälkää. Yleisin vaihtoehto on tavola calda josta valitset haluamasi ruuat, maksat ja pääset syömään. Perustyöpaikkaruokalan meininki siis.

Pizzaa on joka paikassa, meille Suomessakin Pizzariumin tutuksi tuomaa levypizzaa. Erona se, että voit itse elekielellä osoitella miten suuren palan otat. Hinta määräytyy painon mukaan ja pizzapohja on yleensä paksumpi, mutta ilmava. Tälläisen pizzapohjan salaisuus on taikinan pitkässä nostatusajassa, 24-72 tuntia jopa. Yksi suosikkipizzapaikoistani löytyy Montista, Milvion pizzapalapaikka Via dei Serpenti 7. Erinomaisen hyvä paikka jota uskallan suositella varauksetta. Ravintoloissa pizza on perinteinen pyöreä pizza.

Oman kokemukseni perusteella kehottaisin välttämään ravintoloita joissa on ”menu turistico”, turistimenu. Yleensä annokset ovat mitäänsanomattomia ja vähän toisella kädellä tehty. Turisteja tulee aina uusia, ei ole niin väliksi jos ruoka ei ole priimaa. Ravintoloiden nimissä esiintyvät ”ristorante, trattoria” jne. eivät välttämättä enää kuvaile niinkään ravintolaa, vaan ne on vain napattu nimeen mukaan tuomaan tunnelmaa. Poikkeuksiakin löytyy ja vain veikkaamalla voi voittaa. Pientä tarkkailua suorittamalla, seuraamalla pöytiin tuotavia annoksia ja asiakkaiden ilmeitä pääsee jo pitkälle. Matkablogeissa on paljon hyvin vinkkejä, kunhan muistat tarkistaa julkaisupäivämäärän,  bloggaaja ei voi mennä takuuseen siitä, että laatu on samaan vielä muutaman vuoden päästä omasta vierailustaan. Tässä on myös syy siihen miksi en niin innokkasti jaa ravintolavinkkejä.

Illallisaika alkaa vasta kahdeksan maissa paikallisten mukaan. Yhdeksältä suositut paikat ovat jo täynnä. Suosittelen pöytävarausta suosittuihin ravintoloihin.

Täydellinen illallinen sisältää aperitivon, alkupalan, eturuuan, pääruuan ja jälkiruuan.  Alkupalat, antipasti, sisältää esim. leikkeleitä, caprese-salaatin jne. Eturuoka, primo piatto, on yleensä pastaa, risotto tai jokin keitto. Secondo piatto on pääruoka. Huomaathan, että pääruuan (esim. pihvi) oheen on tilattava erikseen haluamansa lisukkeet, contori. Lihaa tilaamalla saat vain lihaa. Muista siis tilata myös perunoita tai salaatti sivuun. Ja sitten päästään jälkiruokiin, dolci (yksikössä dolce). Oma suosikkini on pannacotta, unohtamatta tietenkään tiramisua.

Huoli pois, täyttä menua ei ole pakko ottaa, vähemmänkin saa syödä. Laskussa saattaa olla mukana, pane e coperto, leipä- ja kattausmaksu. Käytäntö on jo kielletty, mutta edelleen siihen törmää. En ole jaksanut riidellä asiasta kummemmin. Mainitsen kuitenkin tilatessani jos en halua leipää, muutoin se tuodaan automaattisesti ja vaikket olisi leipään koskenutkaan, siitä laskutetaan jos se on pöytään tuotu. Yleensä kyllä olen halunnut leivän, leipälautaselle loraus oliiviöljyä, ehkä tippa etikkaa ja siihen dippailen sitten tuoretta maalaisleipää. Helpottaa kurnivaa nälkää.

Roomalaiseen tapaan illallisella tilataan pöytä täyteen ruokaa ja sitten jaetaan lasku. Tarjoilija saattaa myös olettaa, että seurueen mies maksaa laskun. Mikäli haluatte erilliset laskut, mainitkaa siitä laskua pyytäessänne.

Jos seurue on käyttäytynyt hyvin, tilannut runsaasti ja ravintola haluaa olla mukava, saattaa tarjoilija vielä palanpainikkeeksi limoncelloa.

Roomassa on runsaasti myös hampurilaisketjuja. Mutta mitäpä sinä niillä…

Välttelen tarkoituksella ravintolasuosituksia sillä en voi taata, että vuoden päästä kirjoitushetkellä mainitun ravintolan taso olisi sama. Tulen mainitsemaan jatkossa muutamat suosikeistani joissa olen vuosia jo käynyt, mutta jätän vastuun tämänkaltaisista päätöksistä kuitenkin lukijalle.